tiistai 28. lokakuuta 2014

Ajokausi jatkuu.

Maanantai 27.10.2014 oli jälleen hyvä päivä, ensimmäinen ajopäivä sitten syyskuun alun. Keuhkokuume pilasi syyskuun ajelut aika perusteellisesti. Aamulla ajoin töihin nopeinta reittiä, kotimatkan pöristelin sitten hieman normaalia pitemmän kaavan mukaan.
Auringonlasku ja puhelimen huono kamera, eivät ole mitenkään imartelevä yhdistelmä, mutta kai nämä nyt kehtaa julkaista.

Kyllä pohojalaanen peltomaisema vain on kaunis.




Kävin valloittamassa Santavuoren varmuuden vuoksi...


Toivottavasti myös tiistai on hyvä päivä, vaikka trippimittari aamulla pysähtyikin uhkaavaan lukemaan .


torstai 4. syyskuuta 2014

Sankarit Sorateillä SyySSeikkailu.

Perinteeksi muodostunut ja nyt jo toista kertaa järjestetty Syysseikkailu tapahtui 30.8. Seikkailu tapahtui pääasiassa Muurasjärven lähistöllä, kaikki muu ajelu oli pakollista siirtymätaivalta. Kilometrejä kertyi aika tasan 650, joista parisataa taisi tulla sorapohjalla.

Ensimmäinen etappi Koti => Kokkola. Ei kerrottavaa, nopein reitti on myös tylsin.

Aamupalan ja tankkaamisen jälkeen matka jatkui kohti Kannusta, josta ajettiin entisen pikkuradan paikalle tehtyä metsäautotietä pitkin Reisjärvelle. Jos aihe kiinnostaa voit lukea lisää täältä: Eskolan metsärata

Pikkuradan varrelta.

 Reisjärveltä matka jatkui kohti Muurasjärveä. Ei tosin suorinta reittiä...

Kotajärventiellä sähkölinjojen alla.

Lonelyrider Kotajärven tiellä.

Ennen saunan lämmittämistä ajoimme vielä kierroksen Muurasjärven ympäri. Sauna sijaitsee Suurijärven rannalla entisen tukkikämpän pihapiirissä ja se on kaikkien käytettävissä. Saunaa lämmitellessä oli hyvää aikaa paistaa makkaraa ja nauttia hienosta syyskelistä.


Suurijärvi.

Kloperoa.

Saunalta ajeltiin katsastamaan Multarinmeren-Harjuntakasen suojelualueen maisemia jotka jäivät valitettavasti kuvaamatta iltahämärän ja lievän väsymyksen vuoksi. Maisemat olivat joka tapauksessa koko reissun komeimmat, mutta jos kiinnostuit, niin mene itse katsomaan. (Voisin kyllä lähteä mukaan...)

Jääkoluntieltä
Kotiinpaluu tapahtui normaalia reittiä (Kinnula-Lestijärvi-Kaustinen-Koti)


Behind-The-Scenes. Retkeily on kovaa hommaa, joskus joutuu kömpimään ojissa saadakseen hyviä kuvia.




sunnuntai 31. elokuuta 2014

Pörinäpönttö Capoon.

Joskus olisi kiva että moottoripyörä kuulostaa moottoripyörältä, eikä kodinkoneelta. Sain kätevästi hieman vahingossa hankittua Caponordin orkkisvaimentimet edullisesti, eli nyt minulla on pari alkuperäistä vaimenninta ja pari pörisevää.

Muutos tapahtuu tähän tyyliin, ensin irrotetaan kromihattu putken päästä.



Sen jälkeen pönttö auki.


Sisukalut ulos.



Pääty irti.



Suurennetaan päädyn reikä isompaa reikäputkea varten.



Näin.



Otetaan pätkä perforoitua putkea ja kääräistään vaimenninvillaan.



Paketti kasaan maalarinteipillä...



...ja pakataan kaikki kerralla kuorien sisään.



Hitsataan pääty takaisin paikoilleen.



Valmis ja pörisee.



torstai 24. heinäkuuta 2014

Norja 2014.

Päätin vielä koota koko matkan yhden viestin alle, säästin oikein tätä varten uusia kuviakin. Eli kaikkea ei ole vielä nähty.

Miksi Nordkapp? Se on paikka jossa jokaisen laumasieluisen motoristiksi itsensä tuntevan tulisi käydä edes kerran elämässä, niin olen kuullut väitettävän. Itse ajattelisin sen olevan hieno paikka, ja sehän riittää tekosyyksi pienelle ajelulle. Jenkeille samankaltainen paikka tuntuu olevan Deadhorse. Kaipa siinä on jotain ääripäiden tavoittelua, mikä saa ihmisen pyrkimään pohjoisimpaan pisteeseen minne tie kulkee. No, joka tapauksessa olisin lähtenyt mieluumin Englantiin, mutta se olisi vaatinut paljon enemmän aikaa. Toisaalta minulla ei ole edes kokemusta pitemmistä matkoista, joten tälläinen lyhyt n. 4000 kilometrin retki sopii hienosti harjoitteluun.

Päivä 1.


Kuvassa päivän reitti. Ilmajoki-Kajaani-Kuusamo


Nordkappiin olisi päässyt lyhyempää reittiä ja nopeammin, mutta matkalle piti saada edes hieman pituutta. Minä en ole koskaan käynyt Kajaanissa, eikä Minna ole käynyt Kuusamossa. Eli siitä se ajatus sitten lähti.

Kuvittelin Kajaanin ympäristön olevan maisemiltaan mielenkiintoisempaa kuin mitä se oli. Metsää kun löytyy jo Etelä-pohjanmaaltakin. Pysähtymiset rajoittuivat lähinnä tankkaamisen ja syömisen tarpeiden mukaan.

Hyrynsalmella oli ensimmäinen paikka mistä teki mieli ottaa kuva.





Olin jo etukäteen arponut Petäjälammen leirintäalueen majoituspaikaksi, kävimme tarkistamassa paikan ja totesimme että sinne uskaltaa teltan pystyttää.
Huoltorakennukset olivat ehkä hieman vanhoja ja karuja, mutta ihan toimivia. Majoitus maksoi 10€ eli ei siltä ihan mahdottomia voi odottaakkaan.



Päivä 2.


Päivän Reitti. Kuusamo-Nuorgam. (itsehän en myönnä etsiväni äärimmäisyyksiä.)


Yöllä oli kylmä... Ehkä noin +5 astetta. Aamupalaa löytyi tylsästi Kuusamon ABC-asemalta. Tankki täyteen ja kohti kemijärveä. Napapiirin ylityksestä kuuluu ottaa kuva. (Tiedoksi kaikille teille jotka ette sitä tee.)



Napapiirille oli eksynyt myös yksinäinen lumiukko.
Minna kävi antamassa sille voimahalin, jonka jälkeen matka jatkui. Ilma oli muuten lämmennyt jo ihan mukavasti aamun +8 oli nyt jo +30.


Ivalon jälkeen koivut alkoivat olla hassun mallisia ja niitä oli kovin harvassa. Ajellessa ehdin miettiä onko koko lappi pinnan alla pelkkää hiekkaa.




Utsjoesta tuli mieleen elokuvat joissa näkyy alaskan kyliä. Jotain samaa niissä on.
Nuorgamin lomakeskus oli toinen yöpymispaikka jota olin etukäteen katsonut. Todella hieno paikka. Hinta 30€, ei tuntunut pahalta, kaikki oli siistiä. Paikasta löytyy myös EU:n pohjoisin kahvila.




Päivä 3.


Ajelu tapahtui reitillä Nuorgam-Nordkapp-Alta.


Maisemat eivät muuttuneet mitenkään dramaattisesti rajalla, mutta Tanan jälkeen alkoi olla jo aika jylhiä näkymiä.








Tie Russenesista Nordkappiin pitää ajaa edestakaisin yhteensä sille tulee matkaa n. 250 kilometriä, onneksi näkymät ovat sen arvoiset.






Nordkappiin saapuessa edessä oli rahastuskopit, hintaa meidän kahden sisäänpääsylle tuli aika tarkasti 38€, se ei sisältänyt elokuvaa, mutta muuten alueeseen sai tutustua vapaasti.




Lämpömittari näytti +5 celsiusta ja tuuli liikutti sumua melkoisella vauhdilla.




Kivikasojen tekeminen on ankarasti kiellettyä, niinpä vain esitän tekeväni sellaista.
Turistit ovat rakentaneet noita kekoja tuonne melkoisen määrän, niitä näkyi muuten aika paljon muuallakin norjassa.

Matkalla Altaan näimme koko reissun suurimman porolauman. Niitä oli useita satoja.


Altassa päätettiin yöpyä hotellissa... Siellä oli kuuma... Ihan pirun kuuma.
Mutta aamupala oli aivan huippu, jotenkin erikoisena asiana jäi mieleen miten sain itse paistaa vohvelin. Hinta taisi olla ihan linjassa suomen kanssa 130€/yö.



Päivä 4.


Reitti.


Nyt oikeastaan kaikki oli nähty mitä tälle reissulle olin halunnut. Tämä loppu on vain täytettä. Tai siltä se tuntui, maisemat olivat kyllä hienoja, mutta eivät ihan niin hienoja kuin edellisenä päivänä. Tie oli parempaa, ja keli oli ensimmäistä kertaa todella sopiva noin +20. Ei muutakuin tankki täyteen ja matkaan. Päivän aikana söimme aika kevyesti, olihan hotellin aamupala ollut aivan loistava. Yleensä haimme Rimistä tai Coopista naposteltavaa, jota oli mukava syödä jossain upeiden maisemien äärellä sijaitsevassa taukopaikassa.









Harstadissa etsittiin vaihteeksi leirintäalue, joka sijaitsikin aika hienossa paikassa. Hinta 20€, mutta siihen ei sisältynyt suihkun käyttö. Suihku toimi 5 ja 10 kruunun kolikoilla, joilla sai säätää haluamansa ajan ajastimeen... Ryöväystä sanon minä...





Päivä 5.


Päivän reitti.


Aamu alkoi lämpimänä ja puolilta päivin oli jo +31. Tässä vaiheessa ei enää hirveästi huvittanut pysähtyä erikseen kuvaamaan maisemia, koska hiki alkoi valua jo kun vauhtia alkoi hidastaa.
Ajoimme Harstadista Refsnesiin, josta oli parinkymmenen minuutin lauttamatka Flesnesiin. Lauttamatka maksoi muistaakseni 89 kruunua, ei paha.





Kävimme ajamassa Sortlandissa pienen ringin ja otimme sillasta kuvan. Samoihin aikoihin päätimme ajaa illaksi Kiirunaan.


Tie E10 Trældalista kohti Kiirunaa oli todella upeaa ajettavaa ruotsin rajalle saakka, sen jälkeen maisemat latistuivat aika lailla.




Olimme niin aikaisin Kiirunassa, että päätimme jatkaa matkaa Jällivaaraan. Ilmassa lensi niin paljon kaikkea pientä ötökkää ettei telttailu hikisen ajelun jälkeen houkutellut. Pienen arpomisen jälkeen päädyimme Grand Hotel Laplandiin. Hinta yllätti, 160€/yö, aamupala oli pettymys ja koska hotelli oli remontissa ilmanvaihtokaan ei toiminut. Jos Altan hotellissa oli pirun kuuma, täällä oli vielä hieman kuumemmat oltavat.



Päivä 6.


Suoraan kotiin. Tankkaamisen jälkeen ajettiin Haaparannan Ikeaan juomaan kahvit. Toisen kerran pysähdyttiin Ylivieskassa J.Kärkkäisellä. Ja sitten kotiin.



Summa Summarum


Kelit suosivat. Pyörä toimi. Teltassa oli mukavampi nukkua kuin hotellissa. Menisin toisenkin kerran, mutta ensi kerralla hieman eri paikkoihin.
Yksi pultti jäi matkan varrelle. Mutta ötököitä tapettiin senkin edestä.