lauantai 2. toukokuuta 2015

Hitaasti hyvä tulee.

Vaikka en näköjään huhtikuussa blogia päivittänytkään, ehdin silti tehdä kaikenlaista. Esimerkiksi ajelemaan moottoripyörillä melkein 1000 kilometriä.
Sivuvaunun takaluukkuun hitsasin huulet mihin saa kumitiivisteen kiinni. Heti kun kaikki saumat oli tinattu, kuuppa sai ruosteenestopohjamaalin. Sivuvaunun runko oli aika huonossa maalissa, vaikka ruostetta ei juuri ollutkaan, vanhan maalin poistaminen putkirungosta ei ollut mitään herkkua.
Runkoa maalatessa meinasi käydä vanhanaikaisesti, kun sadekuuro iski pilvettömältä taivaalta. Ehdin juuri ja juuri nostaa rungon katokseen suojaan sateelta.

Huulet hepattuna

Pohja pohjamaalissa.

Maalit poistettu teräsharjalla, polttamalla ja hiekkapuhaltamalla.

Sinkkipohjamaali suihkittuna.

Pintaväri suihkittuna.


Maalasin Capon etulokarin pari vuotta sitten, ilmeisesti en saanut silloin kaikkia vanhoja vahoja poistettua maalin alta (saattoi siellä olla silikoniakin)...
Tällä kertaa otin käyttöön järeämmät keinot, ensin kevyt hiekkapuhallus, sen jälkeen soodapuhallus, sitten vesihionta. Toivottavasti maali pysyy tällä kerralla hieman paremmin.

Jos mietitään Bemaria, etulokasuojattomuus oli ehkä huonoin idea ikinä, joten kaivelin varastosta vanhan etulokarin ja tarjoilin sille saman käsittelyn kuin Caponkin lokarille, eli hiekkaa, soodaa ja hiomapaperia.
Vanha maali alkoi lohkeilla talvella ikävästi.

Hiekka- ja soodapuhallettu.

Bemarin lokari ennen hiontaa.

Lokarit hiottuna ja pestynä.

Pakkeloituna, rasvanpoisto suoritettu.

Capon lokari pohjamaalissa.

K100:sen lokari pohjamaalissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti